Sudenpentujen käsikirja syntymälahjaksi Vaan eipä tullut ei. Ei ollut elämisenohjeita täynnä olevaa opusta, ei neuvonantajaa. Ei suunnannäyttäjää eikä käyttäymistieteitä. Piti vaan sukeltaa ulos maailmaa ja heittäytyä elämänvirtaan josta ei ymmärtänyt mitään. Tuo ymmärtämättömyys on seurannut minua kaiken elinaikani. En koskaan ole ymmärtänyt miten käyttäytyä, olla. Olisi ollut helpompaa kun olisi ollut käsikirja. Joku josta katsoa neuvoa, ottaa oppia. Sellaisiksi myös vanhemmat luokitellaan joskus, käsikirjaksi elämän alkutaipaleelle. Kyllähän ne minulla oli, mutta kun satuin olemaan se vihoviimeinen. Heidän yhteinen viimeinkin viimeinen. Kyllähän se isä minut myi kun olin vauva. Ei se ole vain tarina. Tuli kotiin päissään ja rahaa taskussa, äidin sitä ihmetellessä kertoi myyneensä minut. Eivät he ostajat olisi välttämättä…