Elä tai kuole kahdesti, kolmasti…. Kas, siinäpä vasta pulma. ”Mitä vaan kunhan ei puolikuollutta elämää”, tuumasi jo Minna Canth. Siitä huolimatta jätän elämättä, elän puolikuollutta elämää. Pelko elämästä vai kuolemasta on suurempi. Kuinka monta kertaa sitä onkaan elänyt niin että on jättänyt elämättä. Kumpaa pelkään enemmän, kuolemaa vai elämää. Tunnistan ja tunnustan pelkääväni elämätöntä elämää. Elämää joka olisi edessä, uskallus elää sitä elämää mikä on tarjolla, se minulta puuttuu. Eli sehän on silloin kaiken puutos. Eihän se ole se elämä minkä itse olisin valinnut. Mitenkä toisenmoinen käsikirjoitus olisi ollut jos olisin itse kirjoittanut. Kuinka valheellinen ja vääränlainen juoni siinä saattaisi ja olisikin. En minä suuri viittasankari halua olla, en hän…